Tällä hetkellä digitaalinen transformaatio on yritysten yksimielinen käsite, mutta loputtoman digitaalisen teknologian edessä monien yritysten ongelmana ja haasteena on se, miten teknologiasta saadaan suurin mahdollinen hyöty yritysten liiketoimintaympäristössä. Tässä suhteessa toimittaja haastatteli Zhang Leitä, Schneider Electricin varatoimitusjohtajaa ja Kiinan digitaalisen palveluliiketoiminnan johtajaa vuoden 2020 Schneider Electric Innovation Summitissa.

Zhang Lei (ensimmäinen vasemmalta) pyöreän pöydän foorumissa, jonka aiheena oli ”yhteisinnovaatiot ja digitaalisen teknologian voimaannuttaminen”

Zhang Lein mukaan digitaalisen transformaation prosessissa yritykset kohtaavat usein kolme suurta haastetta. Ensinnäkin monilta yrityksiltä puuttuu digitaalisen transformaation huipputason suunnittelu, ne eivät tiedä, miksi digitalisaatio tehdään, eivätkä ne täysin ajattele digitalisaation todellista merkitystä yrityksen toiminnalle. Toiseksi monet yritykset eivät yhdistä dataa liiketoimintaskenaarioihin eivätkä luo analysointikykyjä, minkä vuoksi datasta ei voida tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa. Kolmanneksi se jättää huomiotta sen tosiasian, että digitaalinen transformaatio on myös organisaatiomuutoksen prosessi.

Zhang Lei uskoo, että digitaalisen transformaation aiheuttaman hämmennyksen ratkaisemiseksi yritysten on digitaalisen teknologian ja kyvykkyyksien lisäksi otettava huomioon myös täyden syklin ja jalostetut digitaaliset palvelut.

Digitaalisen palvelun pääyrityksenä Schneider Electricin digitaalisella palvelulla on pääasiassa neljä tasoa. Ensimmäinen on konsultointipalvelu, joka auttaa asiakkaita selvittämään heidän tarpeensa ja yritystoiminnassa esiintyvät ongelmat. Toinen on tuotesuunnittelupalvelut. Tässä palvelussa Schneider Electric tekee yhteistyötä asiakkaiden kanssa suunnitellakseen palvelun sisällön, määrittääkseen sopivimman, tehokkaimman ja kestävimmän ratkaisun, auttaakseen asiakkaita valitsemaan toteuttamiskelpoisia ja optimaalisia teknisiä ratkaisuja, lyhentääkseen kokeilu- ja erehdyssykliä ja vähentääkseen tarpeettomia investointeja. Kolmas on data-analyysipalvelu, joka hyödyntää Schneiderin sähköalan asiantuntijoiden ammattitaitoa yhdistettynä asiakastietoon ja dataan auttaakseen asiakkaita analysoimaan ongelmia. Neljäs on paikan päällä tapahtuva palvelu. Se tarjoaa esimerkiksi ovelta ovelle -asennusta, virheenkorjausta ja muita palveluita laitteiden pitämiseksi hyvässä kunnossa pitkäaikaista käyttöä varten.

Zhang Lei uskoo, että paikan päällä tapahtuvan palvelun osalta palveluntarjoajien on aidosti autettava asiakkaita ongelmien ratkaisemisessa menemällä asiakkaan työmaahan ja selvittämällä kaikki työmaalla esiintyvät ongelmat, kuten kentällä käytettyjen tuotteiden ominaisuudet, energiarakenteen ja tuotantoprosessin. Heidän kaikkien on ymmärrettävä, hallittava, löydettävä ja ratkaistava ongelmat.

Auttaakseen yrityksiä digitaalisen transformaation toteuttamisessa palveluntarjoajilla on oltava vahva ymmärrys sekä teknologiasta että liiketoimintaskenaarioista. Tätä varten palveluntarjoajien on työskenneltävä ahkerasti organisaatiorakenteen, liiketoimintamallin ja henkilöstön koulutuksen parissa.

”Schneider Electricin organisaatiojärjestelmässä kannamme ja vahvistamme aina integraatioperiaatetta. Kun harkitsemme arkkitehtuurisuunnittelua ja teknologista innovaatiota, otamme eri liiketoimintaosastot huomioon yhdessä”, Zhang sanoi. Yhdistämme eri liiketoiminta- ja tuotelinjat luodaksemme kokonaisvaltaisen kehyksen, jossa otetaan huomioon kaikki skenaariot. Lisäksi pidämme erittäin tärkeänä ihmisten kehittämistä ja toivomme, että kaikista tulee digitaalisia kykyjä. Kannustamme ohjelmisto- ja laitteistoalan kollegoitamme digitaaliseen ajatteluun. Koulutuksen, tuoteselostusten ja jopa asiakaspaikkoihin käymisen avulla voimme ymmärtää asiakkaiden tarpeita digitaalisella alalla ja sitä, miten niitä voidaan yhdistää olemassa oleviin tuotteisiimme. Voimme inspiroida ja integroida toisiamme.。”

Zhang Lei sanoi, että yritysten digitaalisen transformaation prosessissa hyötyjen ja kustannusten tasapainon saavuttaminen on tärkeä kysymys. Digitaalinen palvelu ei ole lyhytaikainen palveluprosessi, vaan pitkäaikainen prosessi. Se liittyy laitteiden koko elinkaareen, joka vaihtelee viidestä vuodesta kymmeneen vuoteen.

”Vaikka ensimmäisenä vuonna tarvitaankin jonkin verran investointeja, hyödyt näkyvät tästä näkökulmasta vähitellen koko jatkuvan toiminnan prosessissa. Lisäksi asiakkaat löytävät suorien hyötyjen lisäksi monia muita etuja. He voivat esimerkiksi tutkia uutta liiketoimintamallia muuttaakseen osakeliiketoimintansa vähitellen inkrementaaliseksi liiketoiminnaksi. Olemme löytäneet tämän tilanteen yhteistyössä monien kumppaneiden kanssa”, Zhang Lei sanoi. (Tämä artikkeli on valittu talouslehdestä, toimittaja Yuan Yong)