Ylijännitesuojan asennusmenetelmä
1. Asenna ukkossuoja rinnakkain. Hiilikoneen asennuspaikka on luokkahuoneen keskustaulun takaosa tai veitsikytkin (katkaisija) satelliittiopetuksen katselupisteen luokassa. Käytä seinään neljää M8-muovilaajennusruuvien sarjaa ja sopivia itseporautuvia ruuveja.
2. Seinään tulee porata tehonrajoittimen asennuskoko (70 × 180) ja sitä vastaavat asennusreiät.
3. Kytke virtalähde. Ylijännitteensuojan vaihejohdin on punainen, nollajohdin sininen ja poikkileikkauspinta-ala on BVR6mm2. Monisäikeinen kuparilanka, hiilikoneen maadoitusjohdin on keltainen ja vihreä ja poikkileikkauspinta-ala on BVR10m m2. Kerrattu kuparilanka, johdotuksen pituus on enintään 500 mm. Jos raja on enintään 500 mm, sitä voidaan pidentää asianmukaisesti, mutta on noudatettava periaatetta pitää johdotus mahdollisimman lyhyenä ja kulman tulee olla yli 90 astetta (kaari eikä oikea).
4. Kytke virtalähde ukkosenjohdattimeen. Ylijännitesuojan kaapelin toinen pää puristetaan suoraan ja tiukasti ylijännitesuojan liittimeen. Maadoitusjohto kytketään koulun toimittamaan erilliseen maadoitusverkkoon tai kolmivaiheiseen virtalähteen maadoitusjohtoon.

Ylijännitesuojan asennuksen varotoimet
1. Johdotussuunta
Kun ukkossuoja asennetaan, tulo- ja lähtöliittimiä ei saa kytkeä väärin päin, muuten ukkossuojan vaikutus heikkenee vakavasti ja jopa laitteen normaali toiminta häiriintyy. Ukkossuojan tulopää on suhteessa salaman etenemissuuntaan eli syöttölaitteen tulopää, ja lähtöpää suojaa laitetta.
2. Yhteystapa
Johdotusmenetelmiä on kahdenlaisia: sarjaankytkentä ja rinnakkaiskytkentä. Sarjaankytkentämenetelmässä käytetään yleensä vain liitinliitäntämenetelmää, ja rinnakkaiskytkentämenetelmässä käytetään toista liitäntämenetelmää. Virtakaapelin nollajohdin kytketään teho-SPD:n "N"-liitäntään ja lopuksi teho-SPD:n "PE"-liitäntäreiästä vedetty maadoitusjohdin kytketään ukkossuojauksen maadoituskiskoon tai ukkossuojauksen maadoituskiskoon. Lisäksi ukkossuojan liitäntäjohtimen vähimmäispoikkileikkauspinta-alan on oltava kansallisen ukkossuojausprojektin asiaankuuluvien määräysten mukainen.

3. Maadoitusjohdon liitäntä
Maadoitusjohtimen maadoituspituuden tulee olla mahdollisimman lyhyt, toinen pää tulee puristaa suoraan ukkossuojan liittimeen ja maadoitusjohtimen tulee olla kytkettynä itsenäiseen maadoitusverkkoon (eristettynä sähkömaadoituksista) tai kytkettynä kolmivaiheisen virtalähteen maadoitusjohtimeen.
4. Asennuspaikka
Virransyötön ukkossuojaimet käyttävät yleensä porrastettua suojausmenetelmää. Asenna ensisijainen ukkossuojaimet rakennuksen pääjakelukaappiin. Toiseksi asenna toissijainen ukkossuojaimet rakennuksen alivirtalähteeseen, jossa elektroniikkalaitteet sijaitsevat. Asenna tärkeiden elektroniikkalaitteiden eteen kolmitasoinen ukkossuojaimet ja varmista samalla, ettei asennuksen lähellä ole syttyviä ja räjähdysherkkiä materiaaleja sähkökipinöiden aiheuttamien tulipalojen estämiseksi.
5. Virran katkaisu
Asennuksen aikana virransyöttö on irrotettava ja jännitteellinen käyttö on ehdottomasti kielletty. Ennen käyttöä on testattava yleismittarilla, onko kunkin osan virtakiskot tai liittimet täysin jännitteettömät.
6. Tarkista johdotus
Tarkista, ovatko johdot kosketuksissa toisiinsa. Jos kosketusta on, korjaa se välittömästi, jotta vältetään laitteiden oikosulku. Kun ukkossuoja on asennettu, se on tarkistettava säännöllisesti, jotta liitäntä ei ole löysä. Jos havaitaan, että ukkossuoja ei toimi kunnolla tai on vaurioitunut, ukkossuojan ukkossuojausteho heikkenee ja se on vaihdettava välittömästi.

Teho-ukkossuojan yleiset parametrit
1. Nimellisjännite Un:
Suojatun järjestelmän nimellisjännite vastaa tätä. Tietotekniikkajärjestelmässä tämä parametri ilmaisee valittavan suojan tyypin. Se ilmaisee AC- tai DC-jännitteen rms-arvon.
2. Nimellisjännite Uc:
Sitä voidaan käyttää suojaimen määrätyssä päässä pitkään aiheuttamatta muutoksia suojaimen ominaisuuksiin ja aktivoimatta suojaelementin suurinta RMS-jännitettä.
3. Nimellinen purkausvirta Isn:
Kun suojaimeen kohdistetaan 10 kertaa standardin mukainen 8/20 μs:n salamanisku, suojaimen kestämä suurin ylijännitevirran huippuarvo.
4. Suurin purkausvirta Imax:
Kun suojaimeen kohdistetaan kerran 8/20 μs:n aallonmuodon omaava standardisalama, suojaimen kestämä suurin ylijännitevirran huippuarvo.
5. Jännitesuojaustaso ylös:
Suojaimen maksimiarvo seuraavissa testeissä: ylilyöntijännite 1KV/μs:n kulmakertoimella; nimellispurkausvirran jäännösjännite.
6. Vasteaika tA:
Suojaimessa pääasiassa heijastuvan erityissuojauselementin toimintaherkkyys ja läpilyöntiaika vaihtelevat tietyn ajanjakson sisällä du/dt- tai di/dt-käyrän kulmakertoimesta riippuen.
7. Tiedonsiirtonopeus Vs:
Ilmaisee, kuinka monta bittiä siirretään sekunnissa, yksikkö: bps; se on viitearvo ukkossuojainten oikean valinnan tekemiseksi tiedonsiirtojärjestelmässä. Ukkossuojainten tiedonsiirtonopeus riippuu järjestelmän siirtotavasta.
8. Lisäyshäviö Ae:
Jännitteiden suhde ennen suojan asettamista ja sen jälkeen tietyllä taajuudella.
9. Heittohäviö Ar:
Se edustaa suojalaitteesta (heijastuspisteestä) heijastuneen etuaallon osuutta ja on parametri, joka mittaa suoraan, onko suojalaite yhteensopiva järjestelmän impedanssin kanssa.
10. Suurin pitkittäispurkausvirta:
Viittaa suurimpaan impulssivirran huippuarvoon, jonka suoja kestää, kun maahan kohdistetaan kerran 8/20 μs:n aallonpituinen standardisalama.
11. Suurin sivuttaispurkausvirta:
Kun sormijohdon ja johdon väliin kohdistetaan standardin mukainen 8/20 μs:n salama-aalto, suojaimen kestämä suurin ylijännitevirran huippuarvo.
12. Online-impedanssi:
Viittaa suojaimen läpi kulkevan silmukkaimpedanssin ja induktiivisen reaktanssin summaan nimellisjännitteellä Un. Usein sitä kutsutaan "järjestelmäimpedanssiksi".
13. Huippupurkausvirta:
On olemassa kahdenlaisia ​​purkausvirtoja: nimellinen purkausvirta Isn ja suurin purkausvirta Imax.
14. Vuotovirta:
Viittaa suojaimen läpi kulkevaan tasavirtaan nimellisjännitteellä Un 75 tai 80.